Marianna Kurtto: Maisemasta läpi (WSOY 2009)

Pian on kesähelle: eikä sillä ole suuntakuviota. Olen uudessa asuntolainassa ja ostan tislaimen. Olen suuhunpantavastani kiinni keisariajassa joka on punainen jota opetan. Se oppii puhumaan. Suuntakuvio jonka otan on minulle oikea. Ei ole mitään väärää. Hevosenlihan suuhunpantavassa on metallinen ajatusrakennelma. Miten pahalle se maistuu. Kun ui ei ole kätevää olla kehaisu. Ei ole käteviä tappajaisia eikä rakkauskertomusta joka toimisi kuin vesieläimistö. Onko liittimellä suuntakuviota valuuko toi vesieläimistö. Kurkkumätärokotteesta alas kuin rakkauskertomus. Hevosenliha on punainen ja haluu. Maailmanennätysmiehen kuin koputusäänen jota mikään purppura foorumi ei riko. Tässä puheenparsi: liipaisu johon käärin vatsakalvontulehdukseni.