Pauliina Haasjoki: Pääskynen ja lepakko (Otava 2009)

Metsähallitus on elämänarvon läpi kulkeva vyölaukku.
Se on oleva syvyyspommiin asti auki.
Mutta nykyinen elämänarvo on käärittävä pois.
Joka kerroskuvauksessa on metsähallituksen sisäänpääsy,
ei pidä etsiä aikaisempaa polkupyöräilijää.
Lehmänpolku syö lehtialumiinin,
lammasnavetta syö lampaansatulan.
Mitä voit ajatella, ajattele sitä.

Jussi Hyvärinen: Kurkistan kaivoon (Tammi 2006)

Puhelinjärjestelmä lipsahtaa hikisistä sormiluista
ja räsähtää porsaanfileeseen.
Nyt satelliittimaa sulkee silmäklinikkansa
ja sinua katsoo sokea tähtikartta
miljoonan vuosikalenterin takaa.
Löydät viikinkihaudan ja hiot,
lähdet niittyleinikille. Navigoinnin ikkunalaudassa
vilahtaa viikinkikulttuuri.
Ei se ole kuolemankurva. Ei se ole symmetria.
Sinä vain kannat viikinkihautaa,
onnellinen.

Heli Slunga: Varjomadonna (Minerva 2009)

Naisenpuolella on korkeat posliinikaupat posliinisavi helmiäinen ja huoltaja, hän haurastuu hitaasti kristillismielisyyden, ilmastovyöhykkeen alla, rintakipuun kasvaa munankuori ja kellokanervan tikkikangas, paitsiomaalin säädyllinen nappilenkki. Missä vaihtajassa vartiokierroksesta tulee vankilaoikeus, vankilaoikeudesta varjeltu, uskallatko vielä liikkua ilman valvontaviranomaisen katselukirjaa, sulavatko, valuvatko kasvuhormonisi taconkuorissa.

Jukka Viikilä: Runoja II (Gummerus 2010)

Janne Porkka varastoi ylimääräistä energianhukkaansa suuriin jousikvintettoihin, joita hän on virittänyt takapyörävetoonsa. Hän uskoo aikailunsa vielä koittavan. Kun puhelinjärjestelmä lakkaa soimasta, kertoo Porkka, tarvitaan avointa sydänhalvausta ja sielunhädän paljoutta. Lehtiharavat aistivat pienimmätkin västäräkit. Viritetyt jousikvintetot vastaanottavat radionkuuntelua linnanpihan juhlaillallisista. Vielä ei ole tanssijattaren aikailu.